Työntekijän motivaatio perustuu luottamukseen. Täytyy voida luottaa työpaikkayritykseen ja esimieheen, jotta on mielekästä suorittaa työtään. Luotettava työnantaja viestittää joka päivä työntekijöille, että heillä on työpaikka vielä tulevaisuudessakin ja työntekijöihin luotetaan. Luottamus on vastavuoroista.

“Paras tapa selvittää voitko luottaa toiseen, on luottaa häneen.” -Ernest Hemingway-

Kykymme luottaa muihin on seurausta elämämme tapahtumista syntymästä nykyisyyteen asti. Harva säästyy kokonaan epäluottamuksen ja petoksen kohtaamiselta. Näiden jälkeenkin löytyy yleensä kyky luottaa uudelleen. Ihminen on syntyessään täysin luottavainen. Psyykkinen hyvinvointi edellyttää sitä, että luotamme maailman olevan pääosin hyvä ja turvallinen paikka.

Arkielämän kokemuksen perusteella ihmiset alkavat hakea uutta työpaikkaa usein siinä vaiheessa, kun luottamus työnantajaan alkaa rakoilla. Vaikka kiinnostavia tilaisuuksia olisi ympärillä, niihin ei helposti tartuta, jos luottamus nykyiseen työnantajaan on kunnossa. Ymmärrämme luottamuksen olevan arvokasta.

Luota niin sinuun luotetaan

Yritys on joukko ihmisiä. Jokaisen pitäisi olla luottamuksen arvoinen, koska yksikin särö ketjussa voi pilata kaiken. Ketjuun kuuluu itse työntekijä, tämän esimies ja yrityksen johto.

Pääosa pysyvistä ihmissuhteista luodaan usein nuorella iällä. Nuorilla on usein kyky puhua asioista suoraan. Kaverien hankkiminen on helpompaa nuorelle kuin aikuiselle, koska tilaisuuksia luottamuksen testaamiseen on paljon. Yhdessä tehdään paljon asioita ja samalla mitataan, keihin voi luottaa ja ketkä pitävät salaisuudet. Aikuisena ja varsinkin työpaikoilla tekeminen on monesti niin muodollista, ettei aitoja kaverisuhteita synny kovin helposti. Toki niitäkin syntyy, mutta se vie aikaa enemmän kuin nuorena.

On paljon yrityksiä, jotka tarjoavat muille yrityksille erilaisia menetelmiä luottamuksen synnyttämiseen ja ylläpitoon. Henkilöstöpäivät ja yhteiset tapahtuvat myös kaikki pyrkivät tähän. Lopulta kuitenkin toimintamme arjessa luo yrityskulttuurin ja määrittää, kuinka paljon siinä on luottamusta. Tutkimusten mukaan luottamus voi lähteä pienistä teoista tai sanoista joko voimakkaaseen kasvuun tai syöksykierteeseen. Tämän takia esimiestyössä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota arvostavaan viestintään. Johdon ja esimiesten esimerkki on tehokkain keino välittää luottamusta.

Kun työnantajaa kohtaan koetaan epäluottamusta, on usein helpompi vaihtaa paikkaa kuin jäädä odottamaan asioiden korjaantumista. Epäluottamusta kokeva työntekijä on siis helposti houkuteltavissa muualle.

Kehityskeskustelut oikein käytettyinä ovat tehokas tapa luottamuksen vahvistamiseen

Luottamuksen ylläpito edellyttää jatkuvaa avoimuutta, kuuntelemista ja keskustelua. Tämän lisäksi luonteva tilanne luottamuksen rakentamiseen ovat kehityskeskustelut. Niissä sovittujen lupausten pitäminen molemmin puolin on olennaista. Tavoitteiden asetanta ja kehityksen suunnittelu ovat tärkeitä. Yhtä tärkeää on nonverbaalinen viestintä ja kiireettömyys, aito halu kuunnella ja nähdä tilanne toisen osapuolen näkökulmasta.

Työntekijällä on myös itsellään mahdollisuus tukea luottamuksen säilymistä esimiehensä kanssa. Myös työntekijä voi olla se, joka kysyy, miten menee ja rauhoittuu kuuntelemaan vastauksen.